Marja ja Pekka esittäytyvät
Lok 28. 2011 - elinamuuk
Hei kemalaiset!
Elina toivoi, että kertoisimme itsestämme ja lähtötunnelmistamme.
Ensiksi haluan sanoa, että olemme tosi onnekkaita ja onnelllisia, kun Nepaliin meno on mahdollista. Ja tietysti hyvin kiitollisia Kemalle, kun sen meille järjesti. Lähtö on nyt niin lähellä, että kaikki ajatukset pyörivät jo Himalajan rinteillä. Paljonhan tässä on ollut asiaan kuuluvaa touhua, onneksi on ollut aikaa.
Mitähän meistä kertoisi? Opiskelimme ja osallistuimme 60-luvulla Helsingin yliopisossa, tarttuihan sieltä monia aatteita. Nuorena ja köyhänä tapa nähdä maailmaa oli hankkiutua töihin muihin maihin. Monenlaisia kiintoisia töitä tuli tehtyä. Myöhemmin sain opettajan kesälomat, Pekka jatkoi kesäisin erilaisia ulkomaan keikkoja, sittemmin lapsetkin olivat mukana.
Maailmankuvaamme ehkä eniten ovat vaikuttaneet kesät 71 ja 72. Kesän 71 olimme Libanonissa, Pekka kurssilla. Kiersimme Lähi-Itää, palestiinalaisten pakolaisleirit olivat täyttymässä ja Libanonin sisällissota uhkaamassa. Kesän 72 Pekka työskenteli USA:ssa psykiatrisessa sairaalassa, kuukauden kuljimme muiden köyhien kanssa bussilla pohjoisesta etelään. Tällaisilla silmälaseilla olemme maailmaa katselleet.
Pekka on siis yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri ynnä psykiatrista koulutusta. On työskennellyt perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa, pisimpään Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Kielsi kehumasta, mutta on myös Lontoon yliopiston maisteri (London School of Hygiene and Trobical Medicine).
Minä opetin 40 vuotta lukion äidinkieltä, ilmaisutaitoa ja puheviestintää. Menee taas kehuksi, mutta opiskelin aikuisena puheviestintää ja sain olla kehittämässä koululaitoksen puheviestinnän opetusta. On siis molemmat tehty ylen määrin mieleistämme työtä, kavatettu lapsia ja yritetty elää kunnolla.
Nepaliin meillä ei tietysti ole valmista reseptiä. Olemme lukeneet projektin tähänastisista saavutuksista. Terveysneuvonta näyttää hyvältä lisältä. Kuuntelemme ihmisiä. Teemme, mitä osaamme. Toivomme olevamme avuksi.
Namaste! Marja